Eija Kolehmainen

Tanssi on kuulunut Eijan elämään aina. Ensin balettia, hetki tanhua, paljon lavatansseja... Sitten kilpatanssia, jossa hän veti ryhmiä. Eija oli mukana esiintyvässä tanssiryhmässä Samba, Lambada can can ym. Sittemmin itämaista työksi asti ja nykyisin silloin tällöin myös swingtansseja.

"Ensimmäisen itämaisen tanssin kurssini kävin keväällä 1989. Ihastuin heti ja tunsin lajin omakseni. Ja siitä lähtien olen käynyt kursseja eri opettajien johdolla. Aloin opettamaan vuoden 1994 tietämissä ja siitä asti opetukset ovat jatkuneet ja runsastuneet ammatiksi asti. Vieläkin tunnen tanssin omakseni, nautin itämaisen tanssin monipuolisuudesta. Tanssin ohessa puvustus ja esiintymien ovat antaneet haastetta."

Nina Moilanen

Nina Moilanen on opettanut Seitsemän Hunnun Tanssi ry:llä vuodesta 2002, ja hän on yksi yhdistyksen pitkäaikaisimmista opettajista. Ninan oma itämaisen tanssin harrastus alkoi 1990-luvun puolivälissä. Itämaisen tanssin kaunis liikekieli, arabialaisen musiikin kiehtovat rytmit ja sävelet, sadunomaiset puvut ja riehakkaasta kaihoisaan vaihtuvat tunnelmat veivät oitis Ninan sydämen. Siitä lähtien Nina on opiskellut itämaista tanssia lukuisten koti- ja ulkomaisten ammattitanssijoiden johdolla ja esiintynyt ja opettanut lukuisissa eri tilaisuuksissa.

Tanssijana Nina pyrkii tulkinnassaan sielukkuuteen ja syvälliseen tunteiden ilmaisuun. Tunteikkaan tanssin tukevana peruskivenä on Ninan mielestä kuitenkin aina vahva tanssitekniikka. Opettajana hänet tunnetaankin perusteellisena ja tarkkana tekniikan vaalijana. Ennen kaikkea Nina haluaa kuitenkin välittää oppilailleen rakkauttaan itämaiseen tanssiin sekä sitä iloa ja hyvää oloa, jota tanssi voi parhaimmillaan tuoda.

Ninan tunneilla on vuosien varrella tanssinut satoja harrastajia vasta-alkajista edistyneisiin. Uusien harrastajien johdattaminen itämaisen tanssin pariin sykähdyttää häntä silti joka kerta yhtä paljon.

Hannamari Hetemäki (os. Kinnunen)

Hannamari on aloittanut itämaisen tanssin 7-vuotiaana ihastuttuaan koululla olleeseen puku- ja välinenäyttelyyn. Kimaltavat puvut veivät täysin mennessään. Nykyään esiintymisasut ovat jääneet taka-alalle ja tanssillinen ilmaisu sekä koreografioiden teko innostavat Hannamaria eniten. Hän suosii tarkkaa ja täsmällistä liikekieltä sekä naisellista ja kevyttä tanssia. Itämainen tanssi on Hannamarin mielestä ihanaa sen monipuolisuuden vuoksi. Se myös sopii kaikille ikään ja kokoon katsomatta ja tuo erilaisia ihmisiä yhteen. Tanssin iloa on ihana jakaa!

Heidi Era

Olen tanssinut itämaista tanssia 90-luvun puolivälistä lähtien. Vaikka välillä olen pitänyt taukoja treenistä ja esiintymisistä, on intohimo Lähi-Idän musiikkiin ollut aina läsnä. Olen tanssinut paljon eri ryhmissä ja vahvuuteni onkin juuri ryhmätansseissa, erityisesti egyptiläisessä tyylissä ja kansantansseissa.

Ennen viime syksyistä paluutani Suomeen asuin parisenkymmentä vuotta Belgiassa ja siellä pääsin tanssimaan monien paikallisten ohjaajien tunneilla ja näytöksissä. Pitkäaikaisin opettajani ja tanssikumppanini noilta vuosilta on nykyään myös Suomessa tanssiva Katja Kauttu.Belgiassa olen myös ollut mukana organisoimassa tanssinäytöksiä ja järjestänyt vierailevien opettajien tiiviskursseja, sekä opettanut viikkotunteja eri teemoilla.

Jonkin verran olen päässyt matkustamaankin tanssin puitteissa, etenkin tanssiessani Nawal Benabdallihin tanssiryhmässä.Olen tanssinut paljon kansantansseja ja koenkin Mahmoud Redan olleen yksi suurimpia vaikuttajiani. Tuorein mielenkiinnon kohteeni on andalusialaismusiikki, muwashahat, ja sen mahdollisuudet tanssissa. Olen laajentanut osaamistani Nesman opissa, jolta olen oppinut paljon lisää niin Reda-tekniikasta kuin muwashahatin historiasta, musiikista ja tanssista.